Taustaa: nykykreikasta suomennettua kirjallisuutta

Nykykreikkalaista kirjallisuutta on tähän mennessä suomennettu huomattavan vähän, etenkin suoraan lähtökielestä. Esittelen tässä lyhyesti kaiken juuri suoraan nykykreikasta suomennetun kirjallisuuden.

Kertomakirjallisuus

Suoraan kreikan kielestä suomensi 1800-luvun lopulla yleisemmin antiikin kirjallisuuden suomentajana tunnettu Kaarlo Koskimies. Muinaiskreikkaa käänsi myös Johannes Polva, joka suomensi nykykreikasta vuonna 1958 Stratis Myriviliksen teoksen Kaikkeinpyhin Merenneitsyt (Η Παναγιά η Γοργόνα). Se oli suuren sotatrilogian kolmas osa ja aikanaan menestys. Se käsittelee Anatolian menetystä ja kreikkalaisia siirtolaisia. Myös Polvan toinen suomennos nykykreikasta vuonna 1960, Ilias Veneziksen Aiolian maa (Αιολική γη) kertoo kreikkalaisen väestön elämästä nykyisen Turkin alueella, Anatoliassa. Leena Vatasen vuonna 1985 suomentama Maria Jordanidun Kultainen sarvi (Λωξάντρα) kertoo kirjailijan isoäidin elämästä ajalta, jolloin kreikkalaiset vielä asuttivat Konstantinopolia, nykyistä Istanbulia.

Nikos Kazantzakiksen teoksia on julkaistu suomeksi useita, mutta ainoastaan Sirkka Saksan vuonna 1997 suomentama Askeesi (Ασκητική) on käännös alkuperäiskielestä. Marja Tuominen ja Kirsti Lakopoulos ovat suomentaneet kaksi kevyempään kirjallisuuteen kuuluvaa teosta Andreas Staikoksen Herkullisia suhteita (Επικίνδυνες μαγειρικές, 2000) ja Maira Papathanasopouloun Petos kreikkalaiseen tapaan (Ο Ιούδας φιλούσε υπέροχα, 2001). Reija Tanninen on suomentanut vuonna 2000 Nikol Russun Kerro Morfiinille että mä etin sen vielä (Πες στη μορφίνη ακόμα την ψάχνω) sekä Apostolos Doxiadiksen Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi (Ο θείος Πέτρος και η εικασία του Γκόλντμπαχ) vuonna 2004. Nikol Russun teos puhutti ilmestyessään, sillä sen kieli on Ateenan katujen slangia. Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi käsittelee nuoren pojan suhdetta setäänsä, joka on syrjäytynyt ja sulkeutunut matemaatikko ja yrittää aina kuolemaansa saakka todistaa Goldbachin hypoteesin oikeaksi. Suomen Ateenan-instituutti julkaisi Reija Tannisen ja Maria Martzoukoun toimittaman kokoelman nykykreikkalaisia novelleja Näkymätön ja näkyvä vuonna 2010. Sen sivuilta löytyvät Aleksandros Papadiamantis, Konstantinos Theotokis, Ilias Venezis, Dimitis Hatzis, Spiros Plaskovitis, E.H. Gonatas, Marios Hakkas, I.H. Papadimitrakopoulos, Rea Galanaki ja Ziranna Zateli. Moneen heistä tulen vielä palaamaan blogissa.

Runous

Marja Tuomisen suomennos Giannis Ritsoksen kokoelmasta Valoon ja tuuleen (Με το φως και τον άνεμο) julkaistiin vuonna 1999. Reija Tanninen on ansioitunut Nikos Engonopuloksen ja Kostas Kariotakiksen suomentajana. Kariotakiksen runokokoelma Ihmisten ja asioiden kipu (Ο πόνος του ανθρώπου και των πραγμάτων) julkaistiin suomeksi vuonna 1996. Engonopuloksen Lintujen paluu (Η επιστροφή των πουλιών) julkaistiin vuonna 2000. Martzoukou ja Pakkanen toimittivat runoantologian Kymmenen kreikkalaista runoilijaa vuonna 1996.  Vuonna 2010 julkaistiin Markku Pääskysen suomentama Odysseus Elytiksen runokokoelma Aksion Esti, Ylistetty olkoon (Άξιον εστί). Konstantinos Kavafiksen runoja ovat suomentaneet muiden kielten kautta Aapo Junkola ja Tuomas Anhava.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s