Kirjallisuushistorian kurssilla opiskelimme kansanlauluja, joista saimme yhden käännettäväksi. Oli kiinnostavaa miettiä, miten kreikkalaisen kansan suuhun sopiva 15-tavuinen jambi voisi muuttua suomalaisittain lausuttavaksi. María Martzoúkou, kääntäessään Kalevalaa kreikaksi, keksi käyttää kreikkalaisten kansanlaulujen 15-tavuista jambia saadakseen rytmin soljumaan äidinkielellään. Päätin siis koettaa vastoin päin – muuttaa 15-tavuisen jambin kalevalamittaiseksi. Runossa jo valmiiksi esiintyvä toisto ei sallinut kalevalaisten kertosäkeiden lisäämistä, mutta suomalaisen rytmin runo mielestäni sai tällä ratkaisulla.
Κόκκιν’ αχείλι εφίλησα κι έβαψε τό δικό μου
καί στο μαντίλι τό’ συρα κι έβαψε τό μαντίλι
καί στο ποτάμι τό’ πλύνα κι έβαψε τό ποτάμι
κι έβαψε η άκρη τού γιαλού κι η μέση του πελάγου
Κατέβη ο αιτός να πιεί νερό κι έβαψαν τά φτερά του
κι έβαψε ο ήλιος ο μισός και τό φεγγάρι ακέριο
Kyseisen kansanlaulun ovat säveltäneet ja esittäneet mm. Níkos Grápsas (Νίκος Γράψας), Loudovíkos ton Anogíon (Λουδοβίκος των Ανωγείων), Dinámis tou Egeou (Δυνάμεις του Αιγαίου) ja Alkinoos Ioannídis (Αλκινόος Ιωαννίδης).
Punahuuliin suukon painoin, punaisiksi muuttui huulet
liinalla punan sipaisin, punaiseksi muuttui liina
joes liinan hulmuttelin, punaiseksi muuttui virta
punaiseksi rantaviiva, punainen koko ulappa
juomaan vettä kotka laski, punaisiksi muuttui siivet
punainen puol aurinkoa, punainen on kuinen ukko
Kreikkalaiset kansanlaulut on koottu teemoittain Nikólaos G. Polítiksen (Νικόλαος Γ. Πολίτης, 1852-1921) teokseen Dimotiká tragoúdia (Δημοτικά τραγούδια, Kansanlaulut.)
Punahuulet elävät Kreikan musiikkiperinteessä edelleen:
Lähteet:
Polítis, Nikólaos: Dimotiká tragoúdia, Εκδόσεις Γράμματα, 1991
Nykykreikkalaista kirjallisuutta 