Kategoria: Kirjailijat ja teokset

Kirottu kaupunki – Ateena kreikkalaisessa nykykirjallisuudessa

Ateenaan sijoittuva kaupunkikirjallisuus on Suomessa vielä tuntematon aihealue, sillä kreikkalaista urbaania kirjallisuutta ei ole vielä lainkaan suomennettu. Nykykirjallisuuteen perehtyessä kaupungista tulee kuitenkin esiin monia kiinnostavia yksityiskohtia, kun Ateena esitetään monitasoisena ja elävänä toimijana. Tässä kirjoituksessa esittelen, miten Kreikan lähihistoria vaikuttaa kaupungin kuvaukseen ja miten Ateena on personifioitu kirjallisuudessa. Ateena on keskeisessä osassa väitöskirjatutkimuksessani ”Urban Minds.  … Jatka lukemista Kirottu kaupunki – Ateena kreikkalaisessa nykykirjallisuudessa →

”Joskus hiljaisuudella voi olla yhtä voimakas vaikutus kuin sanoilla.” Haastattelussa novellisti Hrístos Ikonómu.

Maailmalla tunnettu kreikkalainen novellisti Hrístos Ikonómu (Χρήστος Οικονόμου) vierailee 17. -18.6. Liwressä, Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa. Ohessa hänen haastattelunsa ja katkelma hänen novellistaan "Köyhille ihmisille". Kirjoitat novelleissasi yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Miten päädyit tähän teemaan ja miten ideat tarinoihin syntyvät? Yritän kirjoittaa tarinoita, joissa katse on kirkas, tunteet aitoja ja kieli mielenkiintoista. En koe käsitteleväni … Jatka lukemista ”Joskus hiljaisuudella voi olla yhtä voimakas vaikutus kuin sanoilla.” Haastattelussa novellisti Hrístos Ikonómu. →

Kasvotusten – nykykreikkalaisia novelleja

Toimittamani ja suomentamani antologia Kasvotusten. Nykykreikkalaisia novelleja julkaistiin kesällä 2021. Prosessi oli pitkä, mielenkiintoinen, vaikea ja äärimmäisen antoisa - näihin suomennoksiin pääsee tutustumaan painetussa muodossa! Takakansiteksti on Hrístos Ikonómun novellista Tinasotilas: ”Jos maailma on olemassa vielä tuhannen vuoden päästä kaikesta tästä mitä nyt tapahtuu on voinut tulla satu. Sit lapsille kerrotaan satuja oudoista ihmisistä jotka … Jatka lukemista Kasvotusten – nykykreikkalaisia novelleja →

Hrístos Kythreótis: ”Ateena ei ole ainoastaan vuorovaikutuksessa kirjani kanssa, vaan elävä osa sitä.”

Hrístos Kythreótis (Χρίστος Κυθρεώτης, s.1979) nousi esikoisteoksellaan maineeseen, kun hän julkaisi novellikokoelman Ihan kiva (Μια χαρά) vuonna 2014. Hän osoitti jo sen sivuilla sanataituruutensa, kun jokaisessa novellissa kieli mukaili täysin sen eri lähtökohdista olevien kertojien tyyliä. Hän kertoi jo kokoelman julkaistuaan, että aikoo seuraavaksi kirjoittaa romaanin, ja kun Elämme päivissä (Εκεί που ζούμε) ilmestyi tänä … Jatka lukemista Hrístos Kythreótis: ”Ateena ei ole ainoastaan vuorovaikutuksessa kirjani kanssa, vaan elävä osa sitä.” →

Maailmaa valloittava Dimitris Sotakis: ”Teoksissani on vallalla mielettömyys, joka esittää olevansa osa todellisuutta.”

Dimitris Sotakiksen (Δημήτρης Σωτάκης, s. 1973) teoksia lukiessa aina jossain vaiheessa toteaa sukeltaneensa kummallisiin, todellisentuntuisiin mutta toisaalta täysin järjettömiin maailmoihin, joista kuitenkin huomaa oppivansa; ne saavat puntaroimaan uudelleen asennetta elämään, yhteiskuntaan ja omaan itseen. Sotakiksen tapaaminen on aivan yhtä mielenkiintoista kuin hänen teostensa lukeminen - hänet saattaa kohdata jossain keskellä Ateenan vilskettä, mutta hän on … Jatka lukemista Maailmaa valloittava Dimitris Sotakis: ”Teoksissani on vallalla mielettömyys, joka esittää olevansa osa todellisuutta.” →

Haastattelussa kirjailija Jánnis Goranítis: ”Maan vajotessa tähän todennäköisesti pitkäaikaiseen limboon sen asukkaat yrittävät pysyä pinnalla. Aina he eivät onnistu, mutta yrityksen jäljet näkyvät monissa kaunokirjallisissa teoksissa.”

Mistä sait innoituksen kirjoittaa esikoisteoksesi ”24”? Vastaus ei ole yllättävä, mutta alun perin aloin kirjoittaa tarpeesta ilmaista itseäni fiktion kautta. Kirjoittaessa novelleja kokoelmaan ”24” (Kustannustoimisto Patakis, 2017) totesin, että en halunnutkaan ilmaista omia näkemyksiäni, vaan antaa puheenvuoron sellaisille ihmisille, joita kohtaamme päivittäin mutta jotka kuitenkin jätämme kokonaan huomioimatta. Halusin edes kirjallisuuden tasolla olla yhteydessä ihmisiin, … Jatka lukemista Haastattelussa kirjailija Jánnis Goranítis: ”Maan vajotessa tähän todennäköisesti pitkäaikaiseen limboon sen asukkaat yrittävät pysyä pinnalla. Aina he eivät onnistu, mutta yrityksen jäljet näkyvät monissa kaunokirjallisissa teoksissa.” →

Kun sokea kaapataan. Novelli ja haastattelu EUPL-palkinnon voittaneelta kirjailija-käsikirjoittajalta Kállia Papadáki

Kállia Papadáki (Κάλλια Παπαδάκη) syntyi vuonna 1978 Kreikassa. Hän opiskeli taloustieteitä Yhdysvalloissa. Hänen ensimmäinen teoksensa oli novellikokoelma Sisäpihan ääni (Ο Ήχος του Ακάλυπτου, 2009), jonka kirjallisuuslehti Diavazo palkitsi parhaana esikoisteoksena vuonna 2010. Papadákin runoja on nähty kirjallisuuslehdissä ja hän julkaisi kokoelman vuonna 2011. Sittemmin hän kirjoitti paljon julkisuutta saaneen ja EUPL-palkinnon (European Prize for Literature) voittaneen teoksen … Jatka lukemista Kun sokea kaapataan. Novelli ja haastattelu EUPL-palkinnon voittaneelta kirjailija-käsikirjoittajalta Kállia Papadáki →

Haastattelussa kreikkalainen sarjakuvapiirtäjä Thanásis Pétrou: ”On kiinnostavampaa tehdä sarjakuvaa, kun päähenkilöllä vähän heittää, kun hän on poikennut polulta ja kulkee äärirajoilla”

Thanásis Pétrou (Θανάσης Πέτρου) syntyi vuonna 1971 Thessalonikissa. Hän on tehnyt pitkän ja menestyksekkään uran sarjakuvapiirtäjänä ja kuvittajana. Haastattelin häntä tähän artikkeliin neljään hänen kuvittamaansa kreikkalaisesta kirjallisuudesta aiheensa ammentaneeseen teokseen liittyen. Tarinat monien sarjakuviesi taustalla ovat kreikkalaisen kirjallisuuden klassikoita. Mikä on suhteesi muihin kirjallisuudenlajeihin? Miten syntyi idea kuvittaa jo valmiita klassikon aseman omaavia tekstejä? Miten … Jatka lukemista Haastattelussa kreikkalainen sarjakuvapiirtäjä Thanásis Pétrou: ”On kiinnostavampaa tehdä sarjakuvaa, kun päähenkilöllä vähän heittää, kun hän on poikennut polulta ja kulkee äärirajoilla” →

Konstantínos Hatzinikoláou: ”Elokuvan rinnastaminen kirjaan, jota katselijalla on oikeus lukea, on kuin sytyttäisi kaksi valonheittimistä voimakkainta, että kaikki puoleni saattaisivat siten tulla esiin.”

  Pyysin haastattelun kirjailijalta ja taiteilijalta Konstantínos Hatzinikoláou (Κωνσταντίνος Χατζηνικολάου), jonka teos Jaakob (Ιάκωβος, Εκδόσεις Αντίποδες 2016) sai parhaan esikoisteoksen palkinnon Kreikan kirjailijoiden liitolta viime vuonna, 2017. Kirjan alussa nimettömänä koko teoksen ajan pysyttelevä mies herää autosta, jonka tuulilasi on mennyt rikki. Hän päätyy kylään, jonka aika on jättänyt, jonka olemassaolossa on jotain hyvin erillistä … Jatka lukemista Konstantínos Hatzinikoláou: ”Elokuvan rinnastaminen kirjaan, jota katselijalla on oikeus lukea, on kuin sytyttäisi kaksi valonheittimistä voimakkainta, että kaikki puoleni saattaisivat siten tulla esiin.” →