Kategoria: Uncategorized

Níkos A. Mándis: Sokeat

Maailman mystinen tulkinta vaatii poikkitieteellisyyttä, niin monien seikkojen omaksumista, että ne ylikuormittaisivat mitkä tahansa normaalit aivot. Tämä virke teoksesta voisi olla sen ydinlause. Níkos A. Mándiksen teos Sokeat ilmestyi viime vuonna, 2017, ja olen varma, että se tulee löytämään paikkansa klassikkojen joukossa. Vietettyäni monta päivää jännityksen, unenomaisten kuvien, labyrinttien ja mysteerien maailmassa, olen jäänyt yksin … Jatka lukemista Níkos A. Mándis: Sokeat →

Emmanouel Roídis – ”Lasikaupat”

Emmanuel Roídis (Εμμανουήλ Ροΐδης, 1836–1904) oli erittäin tuottelias kirjailija, kriitikko, journalisti ja kääntäjä, jonka teoksia arvostetaan Kreikassa edelleen. Ehkä tämä kyseinen suomennokseni hänen novellistaan ”Lasikaupat” vuodelta 1898 selittää, miksi hänen kirjoituksistaan nautitaan vielä nykyaikanakin. Hänen tyylinsä on hauskaa ja ironista. Hänen satiirinsa kohdistui aikanaan sekä yhteiskuntaan, politiikkaan että kirjallisuuteen ja tuki uusia kirjailijoita ja uusia … Jatka lukemista Emmanouel Roídis – ”Lasikaupat” →

Konstantínos Theotókis – ”Kasvot alaspäin”

Konstantínos Theotókis (1872–1923) oli oppinut ja sivistynyt kirjailija, joka vaikutti omalta osaltaan merkittävästi nykykreikkalaisen kirjallisuuden kehitykseen. Hän syntyi Korfulla ja kuului täten Jooniansaarten koulukuntaan (Επτανησιακή σχολή). Hän käänsi kirjallisuutta nykykreikaksi latinasta, muinaiskreikasta, sanskritista, sekä useammastakin Euroopan valtakielestä. Hän asui monien vuosien ajan ulkomailla ja meni naimisiin itävaltalaisen paronittaren Ernestine von Mallowitzin kanssa. Palattuaan Kreikkaan hän … Jatka lukemista Konstantínos Theotókis – ”Kasvot alaspäin” →

Kansanlaulu ”Punahuulet”

Kirjallisuushistorian kurssilla opiskelimme kansanlauluja, joista saimme yhden käännettäväksi. Oli kiinnostavaa miettiä, miten kreikkalaisen kansan suuhun sopiva 15-tavuinen jambi voisi muuttua suomalaisittain lausuttavaksi. María Martzoúkou, kääntäessään Kalevalaa kreikaksi, keksi käyttää kreikkalaisten kansanlaulujen 15-tavuista jambia saadakseen rytmin soljumaan äidinkielellään. Päätin siis koettaa vastoin päin – muuttaa 15-tavuisen jambin kalevalamittaiseksi. Runossa jo valmiiksi esiintyvä toisto ei sallinut kalevalaisten … Jatka lukemista Kansanlaulu ”Punahuulet” →

Taiteilija Níkos Houliarás

Artikkeli on julkaistu maaliskuussa 2017 kuvitettuna Suomen Ateenan-instituutin blogissa. Nikos Houliarás [Νίκος Χουλιαράς] (1940-2015) oli kreikkalainen kuvataiteilija, kirjailija, runoilija ja laulaja. Hän syntyi Ιoanninassa. Hän valmistui vuonna 1967 Ateenan kuvataidekorkeakoulusta, missä hän opiskeli kuvanveistoa ja näyttämötaidetta. Hänen taiteessaan yhdistyvät moderni kreikkalainen kuvataide ja vaikutteet kansanperinteestä - Houliarás on itse kertonut saaneensa vaikutteita Karagiozis -nukketeatterista. Sekä … Jatka lukemista Taiteilija Níkos Houliarás →

Pétros Márkaris ja herra Harítos, kovaksikeitetty ja sentimentaalinen rikoskomisaario

Pétros Márkaris Kirjailija Pétros Márkaris syntyi Istanbulissa vuonna 1937. Hän opiskeli taloustieteitä Itävallassa ja muutti pysyvästi Ateenaan vuonna 1964. Vuonna 1995 julkaistiin hänen ensimmäinen rikosromaaninsa ”Murha myöhäisuutisissa” (Νυχτερινό δελτίο). Hänen romaaninsa päähenkilö Kóstas Harítos pääsi heti yleisön suosioon Kreikassa. Pétros Márkariksen kirjoja on käännetty neljälletoista kielelle ja niitä myydään kahdessakymmenessä maassa. Murha myöhäisuutisissa (Νυχτερινό Δελτίο, … Jatka lukemista Pétros Márkaris ja herra Harítos, kovaksikeitetty ja sentimentaalinen rikoskomisaario →

Essee: Metafyysiset elementit Antónis Samarákiksen teoksessa Erehdys (1965)

Antónis Samarákiksen (Αντώνης Σαμαράκης 1919-2003) teoksen Erehdys (Το λάθος 1965) julkaisi Kirjayhtymä vuonna 1982. Sen suomensivat Jorma Kapari ja Matti Kannosto ranskan kielestä (ranskalainen käännös La faille). Antónis Samarákis (1919–2003) kirjoitti teoksensa Erehdys (kreikaksi Το λάθος) vuonna 1965. Tarina pohjautuu tilanteeseen, jossa kansalaisten valvontaan perustuva Valtio pyrkii vangitsemaan kaikki sitä vastustavat yksilöt keinolla millä hyvänsä. … Jatka lukemista Essee: Metafyysiset elementit Antónis Samarákiksen teoksessa Erehdys (1965) →

Sanny Häggman: Elämäni Kóstas Hatzópouloksen rinnalla

Suomalainen taidemaalari Sanny Häggman (1872-1952) tapasi kreikkalaisen kirjailijan Konstantínos Hatzópouloksen oleskellessaan Saksassa vuonna 1900. He rakastuivat ja viettivät protestanttiset häät Helsingissä keväällä 1901 ja heti saman vuoden kesäkuussa ortodoksihäät Hatzópouloksen kotikaupungissa Agrínionissa. Seuraavan keväänä heille syntyi tytär Sénta-Eléni. He asuivat jonkin aikaa Kreikassa ja muuttivat myöhemmin takaisin Saksaan. Maailmansodan puhkeaminen sai heidät palaamaan Kreikkaan vuonna.. Hatzópouloksen kuoltua … Jatka lukemista Sanny Häggman: Elämäni Kóstas Hatzópouloksen rinnalla →

Konstantínos Hatzópoulos – ensimmäinen suomalaisen kirjallisuuden tutkija

Monien vuosien ajan tutkin kirjailija Kostantínos Hatzópoulosta. Luin ensimmäisen kerran hänen teoksiaan vuonna 2011 Ateenan yliopiston nykykreikkalaisen kirjallisuuden luentojen yhteydessä. Professori Erasmía Stavropoúlou oli mielissään saadessaan suomalaisen opiskelijan luennoilleen, sillä hän sai tilaisuuden tutkituttaa Hatzópouloksen yhteyttä Suomeen ja tämän suomalaisen vaimon tarinaa. Kun myöhemmin vierailin Suomen Ateenan-instituutissa, sain tietää, että instituutilla työskentelevä kääntäjä Maria Martzoúkou … Jatka lukemista Konstantínos Hatzópoulos – ensimmäinen suomalaisen kirjallisuuden tutkija →